Kulttuuripiireissä kiistellään klassisen musiikin asemasta

24.7.2007 21:10
Jyrki Räikkä
helsingin sanomat

Musiikkipiireissä kiistellään siitä, kuinka klassista musiikkia tulisi arvottaa verrattuna muihin musiikin lajeihin. Kiista heijastuu musiikkikasvatuksen suuntaa, musiikkivientiä ja julkisen tuen painopisteitä koskevaan keskusteluun.
Sytykettä keskusteluun on tullut Sibelius-Akatemiasta. Monet taidemusiikin edustajat karsastavat jazzia ja kansanmusiikkia ja pelkäävät niiden nakertavan taidemusiikin asemaa.
Suomen musiikkioppilaitosten liiton toiminnanjohtaja ja Suomen musiikkineuvoston pääsihteeri Timo Klemettinen vastasi uusimmassa Rondo-lehdessä niille muusikoille, jotka puolustavat taidemusiikin asemaa vedoten sen paremmuuteen.
"Maailma, jossa on vain yksi musiikillinen totuus, on helposti rinnastettavissa fundamentalistisiin uskontoihin tai totalitaarisiin poliittisiin järjestelmiin. Vaarana on, että pieni elitistinen joukko ottaa oikeudekseen päättää, mikä musiikki on oikeaa ja mikä väärää", Klemettinen kirjoittaa.
Klemettinen katsoo taidemusiikin paremmuuden puolustajien edustavan hierarkkista ajattelua, jossa taidemusiikki on muun musiikin yläpuolella
"Minun on mahdotonta nähdä, että klassinen musiikki olisi jotenkin ylivertainen.", Klemettinen sanoo puhelimessa.
Klemettinen korostaa, että hän haluaa vaalia fantastisena pitämäänsä Suomen klassisen musiikin perinnettä. Se ei kuitenkaan saa tapahtua muiden musiikin lajien arvoa kyseenalaistamalla.

Ylipäätään musiikkia arvioitaessa pitäisi Klemettisen mielestä ottaa huomioon sen taiteellisen itseisarvon ohella myös viihdearvo ja kaupallinen arvo, musiikin terapeuttisiakaan vaikutuksia unohtamatta.
"Musiikillisesti on hirveän epäoikeudenmukaista panna jotain Kari Tapion kappaletta Bachin fuugan viereen. Mutta Kari Tapion kappale auttaa monia jaksamaan arkea ja lohduttaa jossain vaikeassa elämänvaiheessa."
Klassisen musiikin ylivoimaisuutta puolustaneista muusikoista Klemettinen mainitsee nimeltä Ralf Gothónin ja pianisti Eero Heinosen.
Gothóni on toistuvasti tuonut haastatteluissa esiin näkemyksiään taidemusiikin ylivertaisuudesta ja populaarimusiikin turmiollisuudesta. Esseekokoelmassaan Pyöriikö kuu (2001) hän arvioi heavyrockin edustavan "tunne-elämän kehittymättömintä ja raainta kerrostumaa".
Eero Heinonen kirjoitti alkuvuodesta Sibelius-Akatemian rehtorille Gustav Djupsjöbackalle kiihkeästi taidemusiikkia ja sen opetusta puolustaneen avoimen kirjeen, jossa asetettiin vastakkain "sisäisestä maailmasta" lähtöisin oleva taidemusiikki ja "metelin pitäminen".
Sen enempää Gothóni kuin Heinonenkaan eivät halunneet kommentoida Klemettisen näkemyksiä Helsingin Sanomille.

Lisää aiheesta:
Eero Hämeenniemi: Klassinen musiikki menetti asemansa (24.7. 21:10)