Kuntien kulttuurituesta katoaa kolmannes

Kuntaliitto: Täysin ilman tukea jääviä pieniä kuntia yli kolmesataa

Kuntaliitto ja kuntien kulttuuriväki ovat sydämistyneet siitä, että opetusministeriö on leikkaamassa yleisen kulttuuritoimen tukiaan kunnille ensi vuoden talousarviossa.
Kun ministeriön budjettileikkaus ja kaavailtu kulttuurirahojen laskentapohjan muutos lasketaan yhteen, saadaan lopputulemaksi kolmanneksen vähennys yleisen kulttuuritoimen valtionosuuteen, laskee erityisasiantuntija Ditte Winqvist Kuntaliitosta.
"Kulttuuritoimen tuki on valtion ainoa tukimuoto kunnille, joissa ei ole taidelaitoksia kuten teattereita, museoita tai orkestereita. Nehän saavat oman valtionosuutensa. Täysin ilman kulttuurirahaa jääviä kuntia on yli kolmesataa. Tämä on todella radikaali muutos opetusministeriön linjauksissa", Winqvist ihmettelee.

Raha olisi pois ruohonjuuritasolta eli sieltä, missä tavalliset kuntalaiset tekevät teatteria, laulavat kuoroissa, järjestävät kesätapahtumia ja elokuvakerhoja tai tekevät yhteisiä retkiä lähitienoon teattereihin ja konsertteihin. Avustuksia saavat myös ammattitaiteilijat.
"Opetusministeriön linjanveto tuntuu hämmästyttävältä, kun samassa talousarvioesityksessä on kirjattu ministeriön tavoitteeksi taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen", sanoo Vaasan kulttuuritoimenjohtaja Tarja Hautamäki.
Vaasassa vaarantuvat vuosittaisen Taiteiden yön järjestelyt. Mahdollisuudet ylläpitää lasten ja nuorten tapahtumatoimintaa käyvät myös kyseenalaisiksi Hautamäen mukaan.
"Tuntuuko se missään, kun vähästä otetaan", tuumailee pienen Rantsilan kunnan johtaja Aimo Lehmikangas Oulun läänistä. Muutama sata euroa siitä tulee, hän laskee.
Rantsilan kunnan kulttuurituesta nielee suuren osan läheinen Limingan musiikkiopisto ja toisaalta järjestöjen tukeminen. Kesän Suokulttuuriviikko turvetempauksineen järjestyi EU:n ja elinkeinoelämän tuella, mutta ensi kesänä siitä aiotaan selviytyä omin voimin.
Kunnan kotiseututoiminta on vilkasta. Maailmalla menestyneet "ranttiset" käyvät esiintymässä, ja Oulun teatterissa ranttisia istuu enemmän kuin oululaisia, Lehmikangas sanoo.

"Ei tässä nyt muutenkaan ole kuulunut hyvää", tokaisee Pihtiputaan kunnanjohtaja Erkki Nikkilä leikkausuutisesta.
Nelostien varressa Keski-Suomessa sijaitseva kunta uskoo silti tulevaisuuteen ja on nostamassa kulttuuria "elinvoimakysymykseksi".
Kunta on yhdistänyt Viitasaaren kanssa palvelunsa ja muiden lautakuntien mukana sivistyslautakunnan. Työnjaon ansiosta Pihtiputaallakin toivotaan riittävän resursseja elinvoimaa luoviin kulttuurihankkeisiin.
"Pienilläkin rahoilla on merkitystä, että tapahtuisi edes jotakin." Edes kesän musiikkitapahtumia ei ole saatu aikaiseksi viime vuosina.

Viitasaari on vilkas aluekeskus, jossa kesäisen Musiikin aika -festivaalin lisäksi on monia muitakin aktiviteetteja.
"Kulttuurista tingimme, jotta ihmisten terveyttä ja vaikkapa vammaisuutta voitaisiin hoitaa", linjaa silti kaupunginjohtaja Jouko Räsänen.
"Jos kunnille jäisi kunnallisveron tuotosta käyttöönsä enemmän kuin 70 prosenttia, kulttuurillekin liikenisi enemmän varoja", hän vinkkaa.
"Luova luokka" ei voi koskaan mennä pois muodista, kyllä rahaa tarvitaan kulttuurin kuluttajien kasvattamiseksi, kulttuurisihteeri Jorma Rihto korostaa. Hän myöntää, että pikkukunnissa kulttuuritoimen valtionosuus hukkuu helposti kunnan yhteiseen kassaan; kun rahat eivät näy erillisinä budjeteissa, niitä on käytetty suruttomasti muihinkin kohteisiin.
"Luottamushenkilöiden pitäisi olla kiinnostuneita kulttuurista ja omata lukusilmää talouspapereille", hän opastaa.

"Huolestuttavinta leikkauksessa on sen antama signaali", sanoo Vantaan kulttuuritoimen johtaja Annukka Larkio.
Vantaa joutui jo viime vuonna supistamaan kulttuuritarjontaansa, joten "veitsen terällä eletään". Kaupungissa ei juuri ole laitoksia, vaan tarjontaa tuottavat yhteisöt ja järjestöt.
"Asenne ruohonjuuritason merkityksettömyydestä on järkyttävä", Larkio pahoittelee.
Vantaa panostaa erityisesti lapsiin ja nuoriin, ja se on Larkiosta tärkeää koulujen supistuneen taide- ja ilmaisukasvatuksen täydentämiseksi.

"Ministeriön asenne antaa kunnille ikään kuin luvan vähentää kulttuurityötä", protestoi Lappeenrannan kulttuurisihteeri Jorma Kallio.
"Laitokset, museot ja teatterit ovat vain jäävuoren huippu. Kaksi kolmannesta kulttuurityöstä on pinnanalaista perustyötä", hän muistuttaa.
Lappeenranta tukee niin harrastajia kuin ammattilaisia, "eikä se ole mitään rahojen katteetonta jakamista toivottomiin kohteisiin".
Esimerkiksi taiteilijoille kaupunki on hankkinut gallerian, työväen soittajia tuetaan, samoin laulavia karjalaisia.
Kallio toteaa, ettei kuntalaisten hiljainen kulttuurityö rahojen myötä katoaisi, mutta paljon sitä voidaan leikkauksilla vaikeuttaa.

HANNELE TULONEN / Helsingin Sanomat
hannele.tulonen@sanoma.fi