Pitelemätöntä Beethovenia

KONSERTTI / JUHLAVIIKOT

Beethoven juurineen III Temppeliaukion kirkossa, Kuudennen kerroksen orkesteri johtajana Tuomas Ollila, Tuija Hakkila, fortepiano. – Paisiello, J.L.Dussek, Beethoven.

Kuudennen kerroksen orkesterin Beethoven juurineen -sarja on tapaus. Periodisoitinorkestereita on kyllä kuultu levyiltä ja luonnossa, mutta Kuudennen kerroksen orkesterin projektissa Beethovenin ajan eloon herättäminen on ollut odottamattoman kiihdyttävää.
Sarjan kolmannen konsertin takapiruna oli Napoleon ja keskusteoksena Beethovenin Eroica. Tuomas Ollila johti tarkasti tutkitun ja rohkeasti tulkitun esityksen. Eipä ihme, että tällainen hillitön jättiteos herätti aikanaan hämmennystä. Homogenisoidun, modernin sinfoniaorkesterin on paljon vaikeampi tavoittaa Eroican poikkeuksellisuutta.
Jo raikaavat torvet ja jylisevät rummut riittivät nostattamaan kananlihalle. Sointi resonoi konkreettisesti joka tasolla: viulujen rapsahtava spiccato, surumarssirumpuja jäljittelevien kontrabassojen murahtelu, huilun ylimaallinen kuulakkuus ja oboen pyöreä läpitunkevuus.
Beethoven-orkesteri on myös tasa-arvoinen, sillä kaikki soitinryhmät lukumäärästä riippumatta saavat merkitsevää elävyyttä ja kantavuutta.
Beethoven oli pitelemätön mies. Eroican alku on tuikeaa paasausta ja ylevää tragiikkaa, loppu taasen romeita metsästystorvia ja tömisteleviä tanssiaskeleita.
Giovanni Paisiellon Surumusiikkia kenraali Hochen kuoleman johdosta Ollila johti seremoniallisesti Kaartin soittokunnasta lainatulla sauvalla.
Tuija Hakkila viitoitti romantiikan syntytietä Jan Ladislav Dussekin Es-duuri-pianokonserton solistina. Helmeilevien juoksutusten ja melodisen sulokkuuden lisäksi fortepianon kevyen haaveellinen sointi rakensi siltaa C. Ph. E. Bachin tunteellisesta tyylistä Fryderyk Chopinin konserttojen maailmaan.
Kuudennen kerroksen orkesterin talous kyntää miinuksella. Konsertit tehdään puoliksi talkootyönä. Beethoven-projektin kaltainen huipputasoinen ja avartava työ ei saa katketa. Tuomas Ollila on löytänyt innostavammin kuin kukaan muu kapellimestareistamme klassismin unohdetun rikkauden.
Kuudennen kerroksen orkesteri kaipaa kipeästi pääsyä orkesterilain piiriin. Sitä odotellessa: tässä on kunnon sponsoriteon paikka.

Jukka Isopuro
Helsingin Sanomat
hs.kulttuuri@sanoma.fi