Kaksi kertaa palanut Liceu

Barcelonaan syntyi paljon tekstiiliteollisuutta 1800-luvun puolivälissä, ja sinne nousi voimakas ja rikas porvaristo.
Vuonna 1847 Barcelonaan valmistui 3 500-paikkainen oopperatalo Gran Teatro del Liceo (nykyään käytetään kataloniankielistä muotoa Gran Teatre del Liceu).
Liceussa esitettiin paljon italialaisia bel canto -oopperoita. Kaupungissa alkoi riehua kiihkeä oopperasota Liceu-teatterin ja Teatro de La Santa Cruzin kannattajien välillä. Liceistit olivat uudistuksia kannattavia intomielisiä nuoria ja teollisuusporvaristoa, cruzadot konservatiivisia maanomistajia ja kauppiaita.
Vuonna 1861 Liceu paloi, mutta rakennettiin vuodessa uudelleen. Nousu- ja laskukaudet vaihtelivat.

Anarkistin heittämä pommi surmasi 20 ihmistä ja haavoitti monia 1893 Rossinin Guillaume Tell -oopperan esityksessä.
Suuri Wagner-kuume syttyi 1900-luvun alussa. Katalonialainen nationalismi nosti päätään 1910- ja 1920-luvuilla, ja Liceo alkoi esittää kataloniankielisiä oopperoita. Venäläiset oopperat olivat suosiossa 1920-luvulla.
1930-luvulla ei esitetty saksalaisia ja italialaisia oopperoita, koska ne yhdistettiin natsi- ja fasistihallintoihin. Saksalainen ooppera palasi voimaperäisesti takaisin toisen maailmansodan vuosina kenraali Francon voitettua sisällissodan.
Toisen maailmansodan jälkeen Liceu alkoi elää loistokauttaan, ja siellä esiintyivät suurimmat kansainväliset ja espanjalaiset laulutähdet.

1970-luvulla alkoi kriisikausi, joka johtui rahoitusongelmista. Liceu oli yksityisin varoin ylläpidetty oopperatalo, joka ei ylpeästi edes halunnut yhteiskunnan tukea.
Tammikuussa 1994 Liceu paloi raunioksi puolessatoista tunnissa. Hätätilanteessa omistajien oli pakko turvautua yhteiskunnan apuun. Muodostettiin säätiö, jossa ovat mukana Katalonian maakuntahallitus, Barcelonan kaupunki, Espanjan valtio, entiset omistajat ja uudet tukijat.
Liceu avattiin uudelleenrakennettuna 7. lokakuuta 1999. Se on maailman moderneimpia, teknisesti parhaiten varustettuja oopperataloja. Vain sali rakennettiin entisen kopioksi, kaikki muu on modernia. Paikkoja on noin 2 300.

Hannu-Ilari Lampila
Helsingin Sanomat
hs.kulttuuri@sanoma.fi