Schiffin "ihana matka" jo puolivälissä

HELSINGIN JUHLAVIIKOT 19. 8.–4. 9.
Juhlaviikoilla päästään Beethovenin pianosonaateissa Kuutamoon ja Pastoraaliin

"Tämä on ihana matka minulle. Konseptini ei ole muuttunut, mutta kaikki tulee tutummaksi ja itseluottamukseni vain kasvaa", unkarilaispianisti András Schiff hykertelee.
Matkalla 51-vuotias pianisti tarkoittaa neljän vuoden jättiurakkaansa, jonka aikana hän soittaa Ludwig van Beethovenin 32 pianosonaattia kolmessatoista kaupungissa, joista yksi on Helsinki.
Viime vuoden hän soitti Beethovenin kahdeksaa ensimmäistä sonaattia kahden konsertin paketteina. Tämä vuosi on omistettu yhdeksälle seuraavalle sonaatille vuosilta 1798–1801.
Olemme ajanjaksossa, jolloin Beethoven oli "päässyt piireihin" Wienissä ja loisti niin pianisti-ihmeenä kuin säveltäjäkykynä. Sisäinen ahdistus kasvoi kuitenkin kuulon hiljalleen huonontuessa.
"Tämän kauden sonaateissa on kuitenkin paljon lyyrisyyttä ja elämäniloa kuin vastapainoksi Pateettiselle sonaatille, jolla päätin viime vuoden ohjelmiston", Schiff sanoo.
"Sonaattien lyyrisyyden vuoksi soitan tämän vuoden ohjelmistoa lähinnä Bösendorfer-flyygelilläni, koska sillä saa Steinway-flyygeliä paremmin irti tämän kauden sonaattien intiimiyden."

Onko vain sattuma, että tämän vuoden konsertit ovat aivan erilaisia? Lauantain sonaatit ovat tosiaankin elämäniloisia, kun taas ensi tiistain ohjelman Kuutamosonaatti ja muutkin illan teokset alkavat kaikki hyvin hiljaisesti, kuin sisäisiä tuntoja kuulostellen.
"Noudatan tiukkaa kronologiaa, ja ensimmäinen ilta on hyvä päättää suureen sonaattiin opus 22. Näin toinen ilta muodostuu todellakin erilaiseksi."
Helsingin Sanomat on pyytänyt Schiffiä luonnehtimaan lyhyesti jokaista Beethovenin sonaattia, ja tämän vuoden satoa käsitellään ohessa. Mutta ohjelman tunnetuin teos Kuutamosonaatti innostaa Schiffin pidempäänkin saarnaan.
"Teos käsitetään usein aivan väärin! Amatöörit ja monet ammattilaisetkin soittavat ensimmäisen osan liian hitaasti ja vaihtavat pedaalia harmonian vaihtuessa, vaikka Beethovenin esitysmerkintä kieltää tämän. Minä soitan osan tarpeeksi nopeasti ja annan harmonioiden sekoittua pedaalin avulla, aivan kuten Beethoven halusikin."

Schiffin mukaan sonaattiin tarttui sentimentaalinen kitsch, kun runoilija ja musiikkikriitikko Ludwig Rellstab yhdisti sonaatin omaan kuutamoelämykseensä vuosikymmeniä Beethovenin kuoleman jälkeen.
"Ei Beethoven antanut Kuutamo-nimeä, eikä hän ajatellut mitään öistä idylliä. Olenkin sanonut, että kuutamon sijasta pianisti voi ajatella ensimmäisen osan inspiraatioksi Bachin preludia!"
Kuutamo- ja Pastoraalisonaattien jälkeen Beethoven joutui kuulovamman pahentuessa suureen kriisiin.
"Hän sanoi olevansa tyytymätön kaikkeen säveltämäänsä ja halusi ryhtyä tekemään jotain aivan uutta. Uskoisin kuitenkin, että konsertit Helsingissä osoittavat hänen olleen turhan itsekriittinen varhaisia pianosonaattejaan kohtaan."

Lisää aiheesta:
Beethovenin varhaiskauden päätös Schiffin sanoin

VESA SIRÉN / Helsingin Sanomat
vesa.siren@sanoma.fi