Messu Kuninkaantiellä

KONSERTTI / URKUYÖ JA AARIA

Kuninkaantien messu Espoon tuomiokirkossa. Kari Tikka, musiikin johto. Kuula, Maasalo, O. Merikanto, Tikka.

Urkuyö ja aaria -festivaalin 20. juhlavuoden tilausteoksena kuultiin Kari Tikan säveltämä Kuninkaantien messu. Festivaali on järjestetty alusta asti Kuninkaantien varrella Espoon kirkossa, ja sävellys kunnioittaa mukavasti elinvoimaisen yökonserttisarjan syntymäpäivää.
Tikan sävelkieli ei sinänsä ole erityisen omaperäinen, mutta hänellä on vahva muodon ja dramaturgian taju. Kuninkaantien messu on tehokas teos juuri arkkitehtuuriltaan, sillä intensiteetti vaihtelee sopusuhtaisesti, ja sävellyksen yleisilme on tasapainoinen.
Tikka on säveltänyt messunsa suomenkieliseen tekstiin, jotta sen osia olisi helpompi käyttää esimerkiksi jumalanpalveluksissa. Suomen kieli sopii messuun hyvin.
Teoksen musiikissa on paikoin samanlaisia tunnelmia kuin eräässä toisessa kansankielisessä messussa, nimittäin Johannes Brahmsin Saksalaisessa requiemissa. Erityisesti Minä uskon -osan pitkät urkupisteet vertautuvat Brahmsin sävellyksen urkupistefuugaan.
Esko Kallion harjoittama Candomino-kuoro oli hyvässä vedossa ja kokeneena kapellimestarina Kari Tikka piti kuoron, urut ja solistit hyvin hallinnassaan.
Messun lisäksi kuulluissa yksinlauluissa Kari Tikan musiikki ei ole aivan niin vahvaa kuin laajemmissa ja dramaattisemmissa muodoissa. Laulumelodiat ovat usein resitoivia ja harmoniamaailma on hieman yksitotinen. Lauluissa on vahva hengellinen lataus, ja tuntuukin siltä, että tekstin sanoma ajaa musiikin sanoman yli.
Oli mukava kuulla sopraano Raili Viljakaista ja baritoni Sauli Tiilikaista vaihteeksi yksinlaulusolisteinakin.
Kari Tikan laulujen lisäksi he tulkitsivat ilmeikkäästi Toivo Kuulaa, Armas Maasaloa ja Oskar Merikantoa – välillä sellaisella herkkyydellä, johon oopperassa ei ole mahdollisuutta.
Urkuri Tomi Satomaa puolestaan rakensi Oskar MerikannonPassacagliasta väkevän kokonaisuuden. Satomaa loi teokseen laajan kaaren hauraasta alusta jykevään loppuun.

Samuli Tiikkaja
Helsingin Sanomat
hs.kulttuuri@sanoma.fi