Theremin-keskus pelasti soitinkummajaiset

Optinen syntetisaattori ANS soi Andrei Tarkovskin elokuvissa

MOSKOVA. Moskovan konservatorion siipirakennuksen yläkerroksessa toimiva pikkuinen Theremin-keskus on uskomaton paikka. Sen kolmesta huoneesta löytyy merkittävä osa sähköisen musiikin neuvostoliittolaisen haaran historiaa, joka oli vähällä kadota.
Otetaan esimerkiksi valtava ANS-syntetisaattori. ANS – se on tietysti Aleksandr Nikolajevitsh Skrjabin, viime vuosisadan alun venäläissäveltäjä.
Tiedemies Jevgeni Murzin alkoi kehitellä Skrjabinin kunniaksi nimettyä syntetisaattoriaan jo 1930-luvulla. Sillä loivat moskovalaissäveltäjät Jevgeni Artemjev ja Stanislav Kreitshi musiikkia Andrei Tarkovskin 1970-luvun elokuvaklassikoihin Solaris ja Stalker.

Viime vuonna viimeinen säilynyt ANS oli lentää kaatopaikalle Moskovan yliopistolta, jossa lingvistit olivat käyttäneet sitä delfiinien viestinnän tutkimiseen.
Theremin-keskuksen johtaja Andrei Smirnov ehti väliin viime hetkellä. Nyt ANS on keskuksen omaisuutta ja meneillään olevan remontin jälkeen taas käytössä.
Syntetisaattorin toimintaperiaate on erikoinen: se lukee optisesti lasilevyä, jonka pinnalla olevaan hyytymättömään mastiksiliimaan säveltäjä piirtää partituurinsa. 720 sinivärähtelyä tuottavaa generaattoria muuttavat levylle uurretut linjat ääniksi.

Smirnov esittelee säveltäjä Kreitshin partituuria: mustan mönjän peittämä lasilevy on kuin taideteos, johon on kuvattu ortodoksikirkkojen sipulikupoleja.
Theremin-keskuksessa käy myös ilmi, ettei Leon Thereminin musiikillinen kekseliäisyys rajoittunut yhteen instrumenttiin.
Hänen kehittämänsä harmoni tuottaa useiden kaiuttimiensa avulla intervalleja, joita ihminen ei muuten pystyisi kuulemaan. Laitetta on käytetty kuorolaisten koulutuksessa.
Rytmikon oli maailman ensimmäinen rytmikone. Sillä voi soittaa samanaikaisesti 14 erijakoista rytmiä.
Terpsiton taas on thereminin sovellus: lattialle asetettava levy, joka reagoi päällä seisovan tanssijan liikkeisiin muuttamalla äänen korkeutta.

Theremin-keskus toimii samoissa huoneissa, joissa Leon Theremin johti Valtion musiikkitieteen instituuttia GIMN:ää.
Keskus ei ole jämähtänyt museoksi, vaan pyrkii tarjoamaan tilan uuden musiikin luomiseen.
Smirnov luennoi siellä elektroakustisesta musiikista ja kutsuu vierailuille alan kansainvälisiä nimiä.
Keskus myös kokoaa siipiensä suojaan nuoria venäläisiä elektroakustisen ja tietokonemusiikin tekijöitä.

Monet sen kasvateista ovat menestyneet kansainvälisesti, kuten nuoret Aleksandr Volodin ja Vera Ivanova.
Ivanovan hurjalla intensiteetillä humiseva ja kähisevä nauhateos Panic. Melancholy voitti viime vuonna elektroakustisen musiikin Metamorphoses-kilpailun Belgiassa.

JUSSI KONTTINEN / Helsingin Sanomat
jussi.konttinen@sanoma.fi